Siirry sisältöön

Oppimiskokonaisuuden esittely

Kehittäjät: Sanna Palvanen, Sanni Akkanen, Anastasia Savolainen, Iida Nuutinen, Joona Kokkinen, Jenna Kuoppamäki, Maija Lappalainen, Heikki Pisto, Noora Luttinen, Sarina Ahmadi, Matias Kotro

Toimittajat: Petja Hämäläinen ja Sanni Pirttilä

Aihe: Ravintokriisin puhkeaminen

Oppiaineet: biologia, maantieto, fysiikka, kemia, terveystieto

Ikäluokka: 9.-luokka

Tavoitteet: Oppimiskokonaisuuteen soveltuvat osat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2014

Tavoitteet

Kesto: 5–6 x 45min tai 3-4 x 75 min

Kuvaus toteutuksesta:

Skenaariossa esitellään oppilaille tilanne, jossa maapallon luonnon kantokyky on romahtanut. Pellot eivät enää uusiudu eikä pelloilta saatava vilja riitä lihantuotannon ylläpitämiseen. Näin ollen myöskään maitotuotteita ei ole enää saatavilla. Ravinteiden tehostettu käyttö pelloilla on johtanut järvien rehevöitymiseen ja sitä kautta hapenpuutteeseen. Merten tilanne on sitäkin huonompi. Oppilaiden tehtävä on pelastaa ihmiskunta mahdollisen nälkäkuoleman partaalta löytämällä vaihtoehtoisia ravinnon lähteitä. Skenaariovaiheesta on hyvä tehdä visuaalinen tuotos, joka näytetään oppilaille (ks. esimerkkivideo).

Tutkimusvaiheessa oppilaat pääsevät tekemään ravintovisaa, tutustumaan ravintoaineiden kemiaan, tehon merkitykseen maataloudessa, ruoan sulamiseen, lähiruokaan sekä luuston ja lihaksiston kannalta tärkeisiin ravintoaineisiin.

Päätöksentekovaiheessa oppilaat tekevät meemejä, joissa oppilaat ottavat kantaa ravintokriisiin ja sen ratkaisemiseen. Meemeissä oppilaat yhdistävät ja soveltavat päivän aikana opittuja tietoja ja taitoja.

Liitteet:

Työskentelyohjeet opettajalle docx-tiedosto | pdf-tiedosto

Lisämateriaali vitamiinit ja kivennäisaineet, ravintoaineiden kemiaa: docx-tiedosto | pdf-tiedosto

Ruoka sulaa kirjekuorien ohjeet docx-tiedosto | pdf-tiedosto

Luusto ja lihakset: ruokakuvat docx-tiedosto | pdf-tiedosto

Työskentelyohjeet oppilaille

Traktorista talikonvarteen docx-tiedosto | pdf-tiedosto

Lähiruoka docx-tiedosto | pdf-tiedosto

Luusto ja lihakset docx-tiedosto | pdf-tiedosto


Esimerkkivideo skenaariosta

 

Kehittäjät: Siri Joskitt, Emmi Kaskela, Heikki-Paavo Kurvinen, Niklas Leinonen, Juuli Lindén, Essi Linnavirta, Milla Maijala, Karri Oivanen, Henna Porras, Joonas Saari, Maria Surakka ja Enja Valkonen

Toimittajat: Petja Hämäläinen ja Sanni Pirttilä

Aiheet: Veden käyttö, vesi ihmiskehossa, veden kiertokulku, veden jakautuminen maapallolla, veden puhdistus, veden ominaisuudet, veden säästäminen

Oppiaineet: Biologia, fysiikka, kemia ja maantieto

Ikäluokka: 7.-luokka

Tavoitteet: Oppimiskokonaisuuteen soveltuvat osat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2014

Tavoitteet

Kesto: 6–8 x 45 min

Kuvaus toteutuksesta: Skenaariovaiheessa oppilaille esitetään videolla jokapäiväistä veden käyttöä sekä tilanne, jossa kotipaikkakunnan vesijohtovesi on saastunut. Oppilaiden ennakkokäsityksiä kartoitetaan ajatuskartan avulla. Skenaariovaiheessa tuodaan esiin oppimiskokonaisuuden tutkimusongelmat, joihin selvitetään vastauksia tutkimusvaiheessa.

Tutkimus- ja opiskeluvaiheessa oppilaat työskentelevät pienryhmissä viidellä eri työpisteellä. Työpisteillä opiskellaan mm. Kahoot!:n avulla veden merkityksestä ihmiskehossa, tulkitaan karttoja, havainnollistetaan veden jakautumista maapallolla, tutkitaan veden ominaisuuksia, kuten pintajännitystä ja tiheyttä, suodatetaan vettä sekä tarkastellaan veden kulutusta ja piiloveden määrää eri tuotteissa. Työpajat sisältävät monipuolista kokeellista työskentelyä.

Päätöksentekovaiheessa oppilaat tekevät oppimiskokonaisuuden aikana opittujen asioiden avulla uudelleen ajatuskartan, jota hyödyntäen he tekevät posterit. Postereissa tuodaan esiin päivän aikana opittuja asioita, esimerkiksi toimintaohjeita vesikriisistä selviytymiseen.

Liitteet:

Työskentelyohjeet opettajalle pdf-tiedosto | docx-tiedosto

Skenaariovaiheen diat pptx-tiedosto

Osmoosikokeen ohje pdf-tiedosto | docx-tiedosto

Työskentelyohjeet oppilaille

Veden jakautuminen pdf-tiedosto | docx-tiedosto

Veden suodatus pdf-tiedosto | docx-tiedosto

Veden säästäminen -diat  ppxt-tiedosto

Veden säästäminen -pajan kortit pdf-tiedosto | docx-tiedosto

Päätöksentekovaiheen diat pptx-tiedosto


Skenaariovideo

Oppimiskokonaisuuden esittely

Kehittäjät: Tia Isotalo, Ira Ekroth, Aki Kortelainen, Topi Kupias, Minna Seppälä, Nina Lempiäinen, Erika Esselström, Tommi Sorsa, Ville Aro, Tommi Penttinen, Pessi Pöllänen

Toimittajat: Petja Hämäläinen ja Sanni Pirttilä

Aihe: teknologiset sovellukset, hiilijalanjälki, virtapiirit, älypuhelimet

Oppiaineet: biologia, maantieto, fysiikka, kemia, terveystieto

Ikäluokka: 8.-luokka

Tavoitteet: Oppimiskokonaisuuteen soveltuvat osat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2014

Tavoitteet

Kesto: 3-4 x 45 min tai 2-3 x 75 min

Kuvaus toteutuksesta:

Skenaariovaihe toteutetaan Kahoot!-tietovisan avulla.Tietovisa sisältää kysymyksiä, jotka suuntaavat oppilaiden ajatuksia teknologia-aiheen pariin sekä nostavat esille oppilaiden ennakkokäsityksiä tutkimusvaiheen aiheista.

Siirry tästä Kahoot! -visaan.

Tutkimusvaihe koostuu neljästä eri osiosta (työpajaa), jotka ovat teknologian sovellukset, hiilijalanjälki, virtapiirit ja älypuhelin. Osioissa oppilaat tutustuvat GPS-paikallistamisjärjestelmään, tulkitsevat kuvaajia, pohtivat teknologian kehittymistä, hiilijalanjälkeen, virtapiireihin sekä älypuhelimien valmistukseen ja kierrätykseen.

Päätöksentekovaiheessa oppilaat suunnittelevat uuden teknologisen innovaation, esimerkiksi laitteen tai mobiilisovelluksen Uuden innovaation suunnittelussa otetaan huomioon eri näkökulmia tuotteen valmistuksen alkuvaiheesta aina sen käyttöönottoon ja kierrätykseen saakka. Teknologiset innovaatiot esitellään muille oppilaille oppimiskokonaisuuden päätteeksi.

Liitteet:

Työskentelyohjeet opettajalle (pdf-tiedosto) | (docx-tiedosto)

Työskentelyohjeet oppilaille:

teknologiat-työpaja (pdf-tiedosto) | (docx-tiedosto)

virtapiirit-työpaja (pdf-tiedosto) | (docx-tiedosto)

älypuhelin-työpaja (pdf-tiedosto) | (docx-tiedosto)

Hiilijalanjälkikortit

Kuvia teknologian innovaatioista

 

Tämä opetusmateriaalipaketti (opetusmateriaali & teoriapaketti) on tarkoitettu yläkoulun ja lukion opetussisältöihin. Materiaalit sopivat hyödynnettäväksi esimerkiksi maantiedon tai fysiikan oppitunneilla. Tehtäväosioista on mahdollista valita opetustavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaiset kokonaisuudet ja niiden järjestystä voi vaihdella.

Arvioitu opetukseen käytettävä aika: 75 min (kaikki tehtävät).

Opetusmateriaali

Teoriapaketti

Tässä työssä perehdytään radioaktiivisuusmittauksiin sekä graafien piirtämiseen. Opetusmateriaalipaketti (opetusmateriaali & teoriapaketti) on tarkoitettu yläkoulun ja lukion opetussisältöihin. Materiaalit sopivat hyödynnettäväksi esimerkiksi maantiedon tai fysiikan oppitunneilla. Tehtäväosioista on mahdollista valita opetustavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaiset kokonaisuudet ja niiden järjestystä voi vaihdella. Kaavion luominen LibreOffice Calcilla on suositeltava erityisesti lukiolaisille.

Arvioitu opetukseen käytettävä aika: 75 min (kaikki tehtävät ja kaavion tekeminen).

Opetusmateriaali

Teoriapaketti

Varkauden VESO-päivillä 29.9.2018 pidettiin työpaja argumentointia painottavasta luonnontieteiden kouluopetuksesta. Työpajassa opettajien kanssa pohdittiin, kuinka he voisivat painottaa argumentointia oppitunneillaan. Argumentoinnin painottamiseksi opettajat suunnittelivat aineryhmittäin opetustuokiota työpajan ohjaajan avustuksella.

Alla on esimerkki maantieteen oppitunnille suunnitellusta opetustuokiosta.

Väestonkasvua käsittelevä opetustuokio

Opetuskokeilun aluksi oppilaat ottavat kantaa alla olevaan käsitesarjakuvaan.

Seuraavaksi oppilaiden on tarkoitus tutkia, millainen yhteys syntyvyydellä ja bruttokansantuotteella on keräämällä havaintoaineistoa eri valtioiden tiedoista. Tietolähteenä oppilaat voivat käyttää maantieteen oppikirjoja tai internet-sivustoja, kuten Globalis.fi. Oppilaat kirjaavat havaintonsa alla kuvattuun taulukkoon.

Taulukon täyttämisen jälkeen oppilaat pohtivat, mikä käsitesarjakuvan hahmoista vaikuttaa olevan eniten oikeassa kerätyn havaintoaineiston perusteella. Oppilaat muodostavat kerätystä havaintoaineistosta kuvaajan alla olevaan koordinaatistoon.

Lisätehtävänä oppilaat voivat kokeila vastaavanlaisen kuvaajan piirtämistä taulukkolaskentaohjelman, kuten Excelin avulla.

Lopuksi oppilaat kirjoittavat lyhyen pohdinnan, jossa he käsittelevät syntyvyyteen ja väestönkasvuun vaikuttavia tekijöitä. Kirjoituksen yhteydessä oppilaita voi ohjata esittämään näkemyksensä argumentin muodossa.

Tästä löytyy opetustuokion työohje pdf-tiedostona.

 

Maol:n syyskoulutuspäivillä pidettiin työpaja argumentointia painottavasta luonnontieteiden kouluopetuksesta. Työpajassa tarkasteltiin argumentoinnin perusteita ja argumentoinnin painottamista alla olevan tehtävän avulla.

Tehtävässä osallistujien tuli muodustaa argumentti siitä, mihin kohtaan puhallusputkea ammus tulee asettaa, jotta se lentää mahdollisimman pitkälle. Osallistujat ratkaisivat tehtävän 4-6 henkilön ryhmissä, ja ryhmien käytössä oli alla näkyvät välineet havaintoaineiston keräämistä varten.

Lähes kaikki ryhmät päätyivät käyttämään erilaisia tapoja havaintoaineiston keräämiseksi. Osa ryhmistä vaihteli vanupuikon paikkaa puhallusputkena toimivassa mehupillissä peräkkäisten puhalluskertojen välillä ja mittasivat, kuinka kauaksi eri puhalluskerroilla vanupuikko lensi. Osa ryhmistä käytti kahta puhallusputkea samanaikaisesti siten, että putket olivat vierekkäin, jotta niihin molempiin pystyttiin puhaltamaan yhdellä kertaa. Vanupuikot asetettiin putken eri päihin, jolloin yhdellä puhalluksella oli mahdollista nähdä kumpi puikoista lensi pidemmälle, vai oliko lentomatkat yhtä pitkät.

Osa ryhmistä lähestyi tehtävää fysiikan sisältötietoa (teoriaa) pohtimalla.

Mittaustulosten perusteella osallistujat laativat ryhmissä argumentin, joiden läpi käynti jouduttiin ajan puutteen vuoksi jättämään väliin.

Loppukeskustelussa kuitenkin todettiin, että kahta puhallusputkea käyttämällä saadaan parempaa havaintoaineistoa, sillä tällä tavoin puhalluskertojen välillä olevat erot eivät pääse vaikuttamaan tulokseen.

Kaikki ryhmät havaitsivat, että lähempänä puhaltajan suuta oleva vanupuikko lensi pidemmälle kuin putken suuaukolle oleva vanupuikko. Fysiikan sisältötiedon näkökulmasta tämä tulos voidaan ymmärtää impulssi-liikemäärä periaatteeen avulla. Lisätietoja kokeen taustalla olevasta fysiikan sisältötiedosta löytyy mm. artikkelista Cotton Buds, Momentum, and Impulse (Berg, et al., 2000).

Moni osallistuja koki työpajan ja sen aikana toteutetun työn mielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi. Työpajan kokonaiskesto oli 45 minuuttia, joka osoittautui liian lyhyeksi ajaksi työn toteuttamiselle ja sen huolelliselle läpi käynnille.

Aihe: Hämähäkinverkon muodostaminen ryhmässä
Oppiaine: Ympäristötieto, biologia
Ikäluokka: 5. – 8. luokka

Tavoitteet: Aktiviteetti kannustaa monialaiseen ulkona oppimiseen. Tehtävässä yhdistyvät moni oppiaine, kuten ympäristötieto, liikunta ja fysiikka. Tavoitteena on, että oppilas kokisi ulkona oppimisen mielekkääksi ja elämykselliseksi.

Oppilas oppii nimeämään Suomen hyönteisiä, hämähäkin verkon ekologiaa ja fysiikkaa, hahmottamaan verkoston merkitystä, ymmärtämään yhteistyön voimaa.

Yhteistyön oppiminen ja sen merkityksen ymmärtäminen on yksi keskeisimpiä elämässä tarvittavia taitoja ja siksi myös opetussuunnitelmassa mainittu opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisissa tavoitteissa.

OPS-tavoitteet: lajintunnistus, eliökunnan rakenne, biologian ja fysiikan ilmiöt, yhdessä toimiminen, laaja-alainen oppiminen
Integrointi muihin oppiaineisiin: fysiikka, liikunta

Tarvikkeet:

  • n. 1 cm paksuista narua 60 metriä

Lisäksi tarvittaessa:

  • opettajalle muistilista Suomen yleisesti tunnetuista ötököistä (Liite 1)

Kesto: 30 min

Ohjeet pdf-tiedostona

Arkisetkin ilmiöt, kuten magnetismi, sähkö ja erilaiset aineet voivat toimia pienten luonnontieteellisten kokeiden pohjana lapsille. Alla on viisi yksinkertaisia varhaiskasvatukseen soveltuvaa luonnontieteellistä koetta. Työt ovat toteutettavissa sellaisenaan lasten kanssa:

Kaikkiin töihin tarvittavat välineet ovat kerättävissä tarvikeluettelon (pdf) avulla. Lisäksi Itä-Suomen LUMA-keskus (yhteystiedot) tarjoaa päiväkodeille mahdollisuuden lainata kaikki työt kattavan tarvikelaatikon ohjeistuksineen.

4

Viiden oppiaineen (biologia, fysiikka, kemia, maantiede ja matematiikka) opettajaopiskelijat ovat kehittäneet Ilmiölähtöisyys luonnontieteiden ja matematiikan aineenopettajakoulutuksessa  -kurssilla runsaasti toimivia materiaaleja eri koulutasoille. Alla opiskelijoiden laatimat materiaalit lukuvuodelta 2017-2018. Jokaisessa projektissa on yhdistetty vähintään kolmen tieteenalan sisältöjä ja menetelmiä:

...jatka lukemista "Ilmiölähtöisyys luonnontieteiden ja matematiikan aineenopettajakoulutuksessa -materiaaleja 17-18"