Siirry sisältöön

Varkauden VESO-päivillä 29.9.2018 pidettiin työpaja argumentointia painottavasta luonnontieteiden kouluopetuksesta. Työpajassa opettajien kanssa pohdittiin, kuinka he voisivat painottaa argumentointia oppitunneillaan. Argumentoinnin painottamiseksi opettajat suunnittelivat aineryhmittäin opetustuokiota työpajan ohjaajan avustuksella.

Alla on esimerkki maantieteen oppitunnille suunnitellusta opetustuokiosta.

Väestonkasvua käsittelevä opetustuokio

Opetuskokeilun aluksi oppilaat ottavat kantaa alla olevaan käsitesarjakuvaan.

Seuraavaksi oppilaiden on tarkoitus tutkia, millainen yhteys syntyvyydellä ja bruttokansantuotteella on keräämällä havaintoaineistoa eri valtioiden tiedoista. Tietolähteenä oppilaat voivat käyttää maantieteen oppikirjoja tai internet-sivustoja, kuten Globalis.fi. Oppilaat kirjaavat havaintonsa alla kuvattuun taulukkoon.

Taulukon täyttämisen jälkeen oppilaat pohtivat, mikä käsitesarjakuvan hahmoista vaikuttaa olevan eniten oikeassa kerätyn havaintoaineiston perusteella. Oppilaat muodostavat kerätystä havaintoaineistosta kuvaajan alla olevaan koordinaatistoon.

Lisätehtävänä oppilaat voivat kokeila vastaavanlaisen kuvaajan piirtämistä taulukkolaskentaohjelman, kuten Excelin avulla.

Lopuksi oppilaat kirjoittavat lyhyen pohdinnan, jossa he käsittelevät syntyvyyteen ja väestönkasvuun vaikuttavia tekijöitä. Kirjoituksen yhteydessä oppilaita voi ohjata esittämään näkemyksensä argumentin muodossa.

Tästä löytyy opetustuokion työohje pdf-tiedostona.

 

Maol:n syyskoulutuspäivillä pidettiin työpaja argumentointia painottavasta luonnontieteiden kouluopetuksesta. Työpajassa tarkasteltiin argumentoinnin perusteita ja argumentoinnin painottamista alla olevan tehtävän avulla.

Tehtävässä osallistujien tuli muodustaa argumentti siitä, mihin kohtaan puhallusputkea ammus tulee asettaa, jotta se lentää mahdollisimman pitkälle. Osallistujat ratkaisivat tehtävän 4-6 henkilön ryhmissä, ja ryhmien käytössä oli alla näkyvät välineet havaintoaineiston keräämistä varten.

Lähes kaikki ryhmät päätyivät käyttämään erilaisia tapoja havaintoaineiston keräämiseksi. Osa ryhmistä vaihteli vanupuikon paikkaa puhallusputkena toimivassa mehupillissä peräkkäisten puhalluskertojen välillä ja mittasivat, kuinka kauaksi eri puhalluskerroilla vanupuikko lensi. Osa ryhmistä käytti kahta puhallusputkea samanaikaisesti siten, että putket olivat vierekkäin, jotta niihin molempiin pystyttiin puhaltamaan yhdellä kertaa. Vanupuikot asetettiin putken eri päihin, jolloin yhdellä puhalluksella oli mahdollista nähdä kumpi puikoista lensi pidemmälle, vai oliko lentomatkat yhtä pitkät.

Osa ryhmistä lähestyi tehtävää fysiikan sisältötietoa (teoriaa) pohtimalla.

Mittaustulosten perusteella osallistujat laativat ryhmissä argumentin, joiden läpi käynti jouduttiin ajan puutteen vuoksi jättämään väliin.

Loppukeskustelussa kuitenkin todettiin, että kahta puhallusputkea käyttämällä saadaan parempaa havaintoaineistoa, sillä tällä tavoin puhalluskertojen välillä olevat erot eivät pääse vaikuttamaan tulokseen.

Kaikki ryhmät havaitsivat, että lähempänä puhaltajan suuta oleva vanupuikko lensi pidemmälle kuin putken suuaukolle oleva vanupuikko. Fysiikan sisältötiedon näkökulmasta tämä tulos voidaan ymmärtää impulssi-liikemäärä periaatteeen avulla. Lisätietoja kokeen taustalla olevasta fysiikan sisältötiedosta löytyy mm. artikkelista Cotton Buds, Momentum, and Impulse (Berg, et al., 2000).

Moni osallistuja koki työpajan ja sen aikana toteutetun työn mielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi. Työpajan kokonaiskesto oli 45 minuuttia, joka osoittautui liian lyhyeksi ajaksi työn toteuttamiselle ja sen huolelliselle läpi käynnille.

Alle on kuvattu opetuskokeilu, jossa 9-luokkalaiset pehrehtyivät benji-hyppääjän liikeeseen ja luonnontieteille ominaiseen argumentointiin Itä-Suomen yliopiston LUMA-labroratoriossa.

Kokeilun aluksi oppilaiden kanssa pohdittiin, millaisia vaiheita benji-hypystä voi tunnistaa hyppääjän liikkeen perusteella. Pohdinnan perusteella oppilaat tunnistivat ainakin seuraavat kolme vaihetta.
- Vaihe 1: Hyppääjä liikkuu alaspäin siten, että hän on kiihtyvässä liikkeessä
- Vaihe 2: Hyppääjä liikkuu alaspäin siten, että hänen vauhtinsa hidastuu
- Vaihe 3: Hyppääjä liikkuu ylöspäin
Tämän jälkeen oppilaille kerrottiin, että näistä kolmesta vaiheesta tehtäväkokonaisuus keskittyy ensimmäiseen, jossa hyppääjä liikkuu alaspäin vauhtiaan kasvattaen.

...jatka lukemista "Benji-kokeilu 9-luokkalaisten kanssa"